#BlackLivesMatter

Kuva: New Orleans, kesäkuu 2018. Heräsin ensimmäiseen lomamaanantaihin ristiriitaisin fiiliksin. Monta kertaa aiemmin olen juuri nyt istunut lentokoneessa tai ollut matkalla lentokentälle karistamaan lukuvuoden pölyt jaloistani. Muutaman kerran olen ollut matkalla Yhdysvaltoihin. Tänä aamuna aurinko on pilvessä, päätäni särkee ja juuri leikattu nurmikko haisee pahalta. Ihmettelen sosiaalisen median kuplaani, jossa puolet ihmisistä julkaisee kesäkuvia rannoilta… Jatka artikkeliin #BlackLivesMatter

Kirja-arvostelu: Värioppi

Värioppi  Teos, 2020 324 s. Suom. Pirkko Holmberg ja Pajari Räsänen Oppineet ihmiset tapaavat vieroksua värejä. Tämä voi johtua osittain näköelimen heikkoudesta, osittain maun epävarmuudesta, joka mielellään piiloutuu värin täydelliseen kieltämiseen. Nykyään naiset pukeutuvat lähes aina valkoiseen ja miehet mustaan.  – Johann Wolfgang von Goethe Lapsena pohdin värejä paljon. Lempivärini olivat vihreä, sininen ja valkoinen.… Jatka artikkeliin Kirja-arvostelu: Värioppi

4+1 teesiä etäopetuksesta

Olen reilun viikon ajan toiminut etäopettajana ja oppinut niin itsestäni, oppilaistani kuin koulusta yhtä ja toista. Osa ajatuksistani on vielä kesken, osa sotkussa kuin äidin lankakerät ja osan olen pyrkinyt tiivistämään tähän julkaisuun. Mitä viikossa on ehtinyt tapahtua? Pieniä vallankumouksia, sanoisin. Kuten tiedämme, opettajien työnkuva muuttui käytännössä yhdessä yössä. Perustuslaki ei tunne etäopetuksen käsitettä, mutta… Jatka artikkeliin 4+1 teesiä etäopetuksesta

Opettajanäkökulma koronaviruskeskusteluun

Kuukausi sitten kuulin koulussa ensimmäiset koronavirusläpät. Kutsun niitä läpiksi, koska virusnimekkeen huutelu oli kevyttä ja hupaisaa, niin letkeää, että kuittasin huutelijoille: ”Ei ole mitään viruspelkoa, ei se ole tulossa Suomeen.” Tämä ei ole vitsi, ajattelin kuukausi sitten todella niin. Toisaalta keskustelujen nopea kuittaaminen oli sen hetkinen keinoni lievittää mahdollisia taudin aiheuttamia pelkoja. Viimeistään viime viikolla… Jatka artikkeliin Opettajanäkökulma koronaviruskeskusteluun

500 sanaa kirjan kirjoittamisesta

”Miten kirja etenee?” kysyy puolisoni minulta lauantai-iltana kello yksitoista. Viime aikoina olen keskittynyt kirjoittamiseen julkisissa liikennevälineissä, sängyssä, sohvalla, junassa, keittiössä ja missä vain, mistä löydän kynää ja paperia, puhelimen tai tietokoneen. Olen vajonnut omiin ajatuksiini ja ollut tavoittamattomissa. Olen huomannut, ettei kirjoittaminen katso aikaa. Olen kirjoittanut aamuseitsemältä ja yhdeltä yöllä, kirjoittanut aina kun olen saanut idean… Jatka artikkeliin 500 sanaa kirjan kirjoittamisesta

Isänpäivänä, isälle

Minä teen isänpäivänä töitä. Kirjoitan tulevaa kirjaani, joka kertoo koulun tasa-arvosta ja sen kipupisteistä. Isäni on ylpeä siitä mitä teen ja siksi en pode erityisen huonoa omaatuntoa siitä, että olen 100 kilometrin päässä hänestä. Olemme tälläkin viikolla soitelleet useamman kerran: itkin sunnuntaina puhelimeen remonttiasioita, ostin maanantaina isän toiveesta meille Santanan konserttiin liput ja onnittelin keskiviikkoisista… Jatka artikkeliin Isänpäivänä, isälle

Terveisiä no go -zonelta eli kolme hyvää syytä asua Itä-Helsingissä!

Viime viikonloppuna pyöräilin Aurinkolahden uimarannalle nauttimaan kesän kuumimmasta päivästä. Vuosaaren metroasemalla tunnelma oli samanlainen kuin aina ennenkin siellä kulkiessani. Vuosia sitten kuljin asemalta töihin läheiseen kouluun ja pidin alueen lapsia todella onnekkaina: heillä on rantaviiva takapihalla! Matkalla rannalle en nähnyt niitä älyttömiä uhkia, joista olen nyt saanut lukea lehdistä ja nettipalstoilta. En nähnyt riehuvia nuorisojoukkoja,… Jatka artikkeliin Terveisiä no go -zonelta eli kolme hyvää syytä asua Itä-Helsingissä!