Miltä syrjäytyminen näyttää?

Sunnuntaina juhlittiin kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää, jonka tarkoituksena on juhlistaa niitä oikeuksia joita osa meistä saa harjoittaa päivittäin. Opettajana ja humanistina työni on edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja harmikseni jouduin aloittamaan viikonlopun oppilaspalaverissa lausuen ensimmäistä kertaa urani aikana seuraavat sanat: ”Lapsen oikeudet, ihmisoikeudet eivät toteudu tällä hetkellä.”

3. artikla: 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on laskettu rankalla kädellä olevan Suomessa vuosittain 14 000-100 000. Laskutapa vaihtelee määritelmän epämääräisyydestä johtuen. Usein puhutaankin riskitekijöiden kasaantumisesta yksilölle. Riskitekijöitä voivat olla ei-toivotut elämäntapahtumat, kuten huostaanotto, sairaus, mielenterveyden pulmat tai työkyvyttömyys. Kyse on huono-osaisuuden jatkumosta, joka vaikuttaa monella eri elämänalueella ja periytyy sukupolvelta toiselle. Jos lapsi ei ole iloinen, vaikuttaa jatkuvasti alakuloiselta, on huolimattoman näköinen ja ei kykene innostumaan oikein mistään, herätyskellot soivat.

Opettajana raskainta on kannatella näitä lapsia ja nuoria, joiden elämä on jo hyvin nuorena ottanut vahvan kurssin ei-toivottuun suuntaan. Usein riippumatta heistä.

3. artikla: 3. Sopimusvaltiot takaavat, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa.

Suomessa elää laskutavoista riippuen noin puoli miljoonaa köyhyysrajan alle jäävää ihmistä, joiden jokainen päivä on taistelua leivän eteen. Vanhempien toimeentulon saaminen on katsottu olevan suoraan yhteydessä lasten hyvinvointiin. Toimeentuloa taasen on vaikeampi saada ilman koulutusta. Jos vanhempi ei ole kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä, ei lapsi saa tarvittavaa tukea koulussa menestymiseen. On havaittu, että vanhempien matala sosioekonominen asema ja nuoruusiän kouluvaikeudet ennustavat matalaa koulutustasoa aikuisuudessa. Kierre on valmis.

28. artikla: 1. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta, ja toteuttaakseen tämän oikeuden asteittain ja yhtäläisesti kaikille ne erityisesti.

Syrjäytymisen ehkäisevän työkalu on koulutus. Kouluttautuminen vähentää yhteiskunnan kuluja ja tekee yhteiskunnasta tasa-arvoisemman. Pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja oikeilla rahallisilla panoksilla voimme todeta, että Suomessa on hyvät opettajat, pedagogiikka ja koulujärjestelmä. Kaksi viimeistä hallitusta on kuitenkin systemaattisesti pyrkinyt heikentämään suomalaisen koulutuksen menestystarinaa säästämällä paikasta, josta ei voi säästää. Jo sata vuotta sitten katsottiin, että suomalaisten köyhien elämää tarvitsee parantaa ja valtio ryhtyi toimenpiteisiin. Sotien jälkeen säädettiin laki progressiivisesta verotuksesta ja pyrittiin työllistämään koko kansa. Kaikki tämä kuitenkin tuntuu unohtuvan varsinkin kun köyhien määrä on pysynyt pidemmän aikaa vakiona. 1990-luvun laman jälkeen köyhyys on jäänyt kiinni rakenteisiin ja syrjäytyminen on tullut valtiolle kalliiksi.

20. artikla: 1. Lapselle, joka on tilapäisesti tai pysyvästi vailla perheen turvaa tai jonka edun mukaista ei ole antaa hänen pysyä perhepiirissä, on oikeus valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen.

Helsingissä peruskoulutuksesta on säästetty hyvät rahat pukemalla säästöratkaisut pedagogisiksi malleiksi ja opettajien arjen työtä hankaloittaviksi käytänteiksi. Kouluja yhdistyy, kouluja lakkautetaan ja väestö senkun kasvaa. Yksikään päättäjä ei ole kertaakaan tullut kouluumme tutustumaan luokkiin, joissa opettajat kamppailevat jaksamisen äärirajoilla ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset pinnistelevät siinä yhdessä paikassa jossa on siedettävä olla, luokkahuoneessa. Valtavissa ryhmissä opiskelee parhaillaan muun ryhmän mukana seitsemän integroitua erityisoppilasta, joista voisi muodostaa yhden alueellisen erityisluokan, toisessa ryhmässä on kahdeksan inklusiivisen mallin ekaluokkalaista, jotka eivät puhu kahta sanaa enemmän suomea ja oppilashuoltoryhmä kamppailee oppilastapausten kanssa psykologin ja kuraattorin jakaessa vastuunsa kahden koulun ja lähes tuhannen oppilaan välillä. Eihän kyse voi olla siitä, että rahaa koulutukseen ei ole, kyse on arvovalinnoista. Siitä että koulutuksella ei katsota olevan merkitystä, vähemmällä pärjää.

24. artikla: 1. Sopimusvaltiot tunnustavat, että lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Sopimusvaltiot pyrkivät varmistamaan, ettei yksikään lapsi joudu luopumaan oikeudestaan nauttia tällaisista terveyspalveluista.

Totuus kuitenkin on, että kaikki taloudellinen nipistys näkyy eniten siellä, missä eniten apua tarvitaan. Ja miltä sellainen todellisuus näyttää?

Tietyt asiat toistuvat ja lisääntyvät vuodesta ja koulusta toiseen. Oppilailla ei ole penaaleja, koulutarvikkeita ja ehjiä reppuja. Liikuntatunneille ei voi vaatia liikuntavarusteita, koska niitä ei ole. Pakkaselle ei ole pukea lämmintä takkia ja sateella on oltava sisällä. Yhdellä kymmenestä on kumisaappaat. On valtava huoli oppilaiden jaksamisesta niin arjessa kuin lomalla. Lomien jälkeen oppilaat tulevat nälkäisinä kouluun ja kahmivat lautaset täyteen ruokaa. Osa tankkaa jo peruspäivinä kolme kertaa täyden lautasen, koska tietää ettei ruokaa ole tarjolla seuraavaan 24 tuntiin. Välittävän aikuisen näkee vasta huomenna uudestaan, joka näkyy päivittäisenä rimpuiluna opettajan huomiosta. Paha olo purkautuu luokkatovereihin ja koulun aikuisiin. Psykologia tai kuraattoria ei pääse kuitenkaan tapaamaan tarpeen vaatiessa, heillä on kalenterit täynnä ja seuraava sopiva aika on usean viikon päähän. Kodin murheet siirtyvät koulun murheiksi. Joidenkin lasten on täysi mahdottomuus keskittyä oppiaineisiin, kun mielessä pyörivät muut asiat. Vanhemmuutta ei tueta tarpeeksi ja huoltajat ovat uupuneita. Lapset eivät halua lähteä kotiin. Koulussa roikutaan vaikka iltaan asti, vaikka opiskelu ei sujuisi mitenkään päin. Vanhempien mahdolliset mielenterveysongelmat siirtyvät osalle lapsista ja niitä on nuorista ihmisistä vaikea tunnistaa. Koulussa on kasvava määrä oppilaita, jotka eivät opiskele ollenkaan. Alakoululaiset puhuvat päihteistä. Lapsilla ei ole harrastuksia, ei mitään mikä kiinnittää arkeen ja elämään. Opettajan suurin huoli on mitä ihmettä lapset tekevät aikuisena, kun työ tulee muuttumaan radikaalisti seuraavan parinkymmenen vuoden aikana ja nyt jo opiskelu on lähes mahdotonta. Opettaja ei voi kun toivoa, että lastensuojelussa ehdittäisiin ja jaksettaisiin kaikessa kiireessä hoitaa nämäkin asiat. Näitä oppilaita on paljon.

18. artikla: 1. Sopimusvaltiot pyrkivät parhaansa mukaan takaamaan sen periaatteen tunnustamisen, että vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Vanhemmilla tai tapauksesta riippuen laillisilla huoltajilla ja holhoojilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintansa.

Huoli lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan on läsnä koulussa joka päivä. En opiskellessa ajatellut, että kohtaisin koskaan kymmenvuotiaita, joilla ei ole minkäänlaisia kytköksiä yhteiskuntaan tai tavalliseen elämään. Enkä voi tehdä tätä työtä ajattelematta asiaa ja antamalla kaiken vain olla. Ja vaikka kuinka tekisin kaikkeni joka päivä parempien huomisten eteen, opettajana valtani on rajallinen. Viisi tuntia päivässä voi muuttaa jonkun elämän suunnan, mutta syrjäytymisen ehkäisyyn se on liian pieni annos.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s